Julkaisemme oppaita, esitelmiä ja oppimateriaaleja
JULKAISUT
Materiaalia opetuksen tueksi yläkouluun ja lukioon
Oppilaan tulisi oppia arvioimaan luonnonympäristössä tapahtuvia muutoksia ja ihmisen vaikutusta ympäristöön sekä ymmärtämään ekosysteemipalveluiden merkitys. Luonnon- ja riistanhoitosäätiö on tuottanut luonnonmonimuotoisuutta käsittelevän videon ja tehnyt siihen valmiit oppitunneille soveltuvat materiaalit.
Ulkomaisia esimerkkejä luonnon monimuotoisuuden edistämisestä ja riistanhoidosta
Ulkomaisia esimerkkejä luonnon monimuotoisuuden edistämisestä ja riistanhoidosta maatalousympäristössä.
Lue lisää julkaisustamme.
Suomen peltopyykannan
hoitosuunnitelma, MMM
Hoitosuunnitelmassa määritellään toimenpiteet, joilla peltopyykannan taantuminen voidaan pysäyttää
ja joita elinkykyisyyden säilyminen vaatii. Lue lisää.
Peltopyyhanke 2007-2010
Vuonna 2007 Luonnon- ja riistanhoitosäätiö aloitti peltopyyn kannanhoitohankkeen, jossa metsästäjien ja maanomistajien kanssa yhteistyössä pyritään parantamaan paikallisen peltopyykannan tilaa eri alueilla Suomessa. Lue lisää.
Nyrkkisääntöjä peltopyyn kannanhoitoon
Luonnon- ja riistanhoitosäätiön vihkosessa on tiiviisti esitetty luonnonvaraisen peltopyyn paikalliskannan suunnitelmallisen hoidon periaatteet tuotantokäytössä
olevassa suomalaisessa maatalousmaisemassa. Lue lisää.
Esitelmät
Ohjelmakauden 2014-2020 luonnon- ja riistanhoidon mahdollisuudet maatalousyrittäjien, metsästäjien ja yhdistyksen näkökulmasta. Tutustu esitelmiin.
Järki-iskut
Luonnon- ja riistanhoitosäätiön sekä Baltic Sea Action Groupin yhteinen Järki-hanke on toiminut aktiivisti vuodesta 2009. Järki-hankkeessa edistetään luonnon monimuotoisuutta ja vesiensuojelua maa- ja metsätalousympäristössä monipuolisesti ja yhteistyössä useiden tahojen kanssa. Järki-iskut esittelevät maatalouden järkeviä tietoja ja tekoja ympäristön ja Itämeren puolesta. Tutustu materiaaleihin.
Peltopyyn kannanhoito-opas
Peltopyy on laajojen aukeiden lintu, jonka menestys Suomessa riippuu maatalouden säilymisestä. Peltojen raivaus ja aktiivinen maanviljely mahdollistivat lajin levittäytymisen maahamme, ja tämä kohtalonyhteys on edelleenkin olemassa. Vielä 1960-luvulla peltopyy oli varsin tavallinen näky peltomaisemassa kautta maan, mutta nykyään sen tapaa varmimmin enää Pohjanmaan parhailta pyylakeuksilta.
Peltopyykannan hupeneminen ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan laji on taantunut käytännössä kaikilla esiintymisalueillaan koko maailmassa. Syitä kannan romahdukseen on monia, ja ne liittyvät tavalla tai toisella maatalouden muutoksiin. Vielä laji ei ole uhanalainen, mutta luokitellaan kuitenkin silmälläpidettäväksi.
Suomessa peltopyyn elinympäristöt ovat yksipuolistuneet lisääntyneen salaojituksen ja vähentyneen karjatalouden
takia. Lisäksi maatalousmaiseman pienipiirteinen vaihtelu on katoamassa. Kotimaisten pienpetojen määrät ovat viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi vahvistuneet, ja oman ikävän lisänsä pyiden pesiin ja poikueisiin kohdistuvaan saalistuspaineeseen
ovat tuoneet tulokaspedot. Pyiden vuosikierron edellyttämä laadukas elintila on kaventunut ja niiden elämästä on tullut vaarallisempaa.