Heli-Siitari

 

Metsien riistapoluissa piisaa tutkittavaa.

LRS:n infossa painotettiin riistanhoitoa ja kestävää metsästystä

Mistä ja miksi selkeät tiheään tallatut hirvien polut ilmestyvät metsiin? Polut päättyvät ja alkavat kuin tyhjästä. Vastauksia on lähtenyt selvittämään tutkija Janne Seppänen.

Hän kertoi mielenkiintoisesta työstään Luonnon- ja riistanhoitosäätiön vuotuisessa infossa 7.5.2015 Helsingissä. Sorkkaeläinten tilanteesta ja kantojen tulevaisuudesta nousi tilaisuudessa paljon keskustelua.

Seppänen hakee vastausta mystisten hirvenpolkujen syntyyn kattavalla kameraseurannalla. Suomussalmen metsiin on asennettu jo nelisenkymmentä kameraa, mutta lisätallentajille olisi tarvetta. Tutkija tekee tiivistä yhteistyötä mm. alueen metsästäjien ja kahdeksan koiraohjaajan kanssa.

Vastauksia on tarkoitus hakea esimerkiksi siihen, ovatko saalistuspaineen alla olevien hirvien liikkeet erilaisia kuin metsästyskauden ulkopuolella.

alt

Susikonflikti on totta

Riistamaailman kuumia kysymyksiä käsiteltiin muissakin infon alustuksissa ja keskusteluissa. Petotutkimukseen paneutunut Mari Pohja-Mykrä käsitteli vilkkaana vellonutta susikeskustelua ja kertoi tutkimuksistaan.

- Väitän, että meillä on susikonflikti, mutta ymmärryksen kautta päästään kestävään konfliktinhallintaan, Pohja-Mykrä sanoi.

Hän käsitteli susien ympärillä vellovia huhupuheita. Hän kertoi muun muassa tarinoiden siitä, miten alueelle on pakettiautolla tuotu susia nimenomaan haittatarkoituksissa, vellovan kaikkialla.

- Näitä juttuja kuulee susialueilla. Samat jutut kerrotaan Ruotsissa, Puolassa, Saksassa ja missä tahansa susia onkin. Suomalaiset eivät ole tässä asiassa mitenkään poikkeavia.

Kestävyys esiin

Turhat pelot ja asenteet haittaavat helposti LRS:n työtä kestävän metsästyksen ja riistanhoidon rintamalla, joista asiamies

Heli Siitari kertoi.

Hän muistutti, että ensi syksyn Ympäristöakatemiassa nimenomaan kestävä metsästys on vahvasti esillä. Siitari korosti viestinnän merkitystä. Teot ja niiden vaikutukset on nostettava esiin kokonaisuuksina.

Metsästäjät tekevät arvokasta luonnonhoitoa ja vaalivat monimuotoisuutta. Projektipäällikkö Kimmo Härjämäki esitteli mahdollisuuksia uudella maaseudun kehittämisohjelmakaudella.

- Sieltä löytyy hyviä mahdollisuuksia ja korvauksia, joita myös rekisteröidyt yhdistykset, kuten metsästysseurat voivat nyt hakea. Rahallista tukea voi saada moniin riistan- ja luonnonhoidollisiin tekoihin, Härjämäki muistutti.

Parannettavaakin olisi. Härjämäki sanoi kaipaavansa rahoitusjärjestelmiin ”yhden luukun periaatetta”.

- Miksi tukipolitiikan raja kulkee metsän ja pellon välissä? Kuitenkin esimerkiksi pellonreunaan kaivetun kosteikon valuma-alue yltää yleensä pitkälle metsään.

Luonnon- ja riistanhoitosäätiön asiamies Heli Siitari korosti puheenvuorossaan yhteistyötä, kestävää metsästystä ja riistanhoitoa.


 

LRS:n infossa painotettiin riistanhoitoa ja kestävää metsästystä

LRS:n infossa painotettiin riistanhoitoa ja kestävää metsästystä